Sairaudet
Shelteillä todettuja perinnöllisiä vikoja ja sairauksia.
Listassa on lueteltuna myös sairauksia joita esiintyy keskimääräistä enemmän shelteillä.
PIILOKIVEKSET: Toisen tai molempien kivesten puuttuminen, todetaan viimeistään 1-vuotiaana (suositusikä).
NAPATYRÄ on useimmiten todettavissa jo luovutusiässä.
Liikuntaelinten sairauksia:
LONKKANIVELDYSPLASIA (ns. lonkkavika) ja muut luuston kehityshäiriöt, jotka tutkijoiden mukaan ovat osin perinnöllisiä, osin hankittuja ja joiden vaikeusasteet vaihtelevat. Yleensä ne eivät vaikeuta koiran normaalia elämää, paitsi hyvin vaikea-asteisina, jolloin ne saattavat aiheuttaa kipuja.
"AKILLESJÄNTEEN LUKSAATIO" eli ns. kinnervian taustalla on varpaiden pinnallisen koukistajajänteen sivusiteen repeäminen, jolloin koukistajajänne pääsee luiskahtamaan pois luu-urastaan. Luksaatiotaipumusta ei voida havaita ”etukäteen”, vaan koirat voidaan sulkea pois jalostuksesta vasta oireitten ilmaannuttua.
POLVILUMPION LUKSAATIO eli polvilumpion sijoiltaan meno. Käytetään asteikkoa välillä I – IV (lievästä pysyvästi luksoituneeseen).
IDIOPAATTINEN POLYARTRIITTI eli moniniveltulehdus joiden syytä ei tunneta. Taustalla voi olla SLE (katso alla) tai muu autoimmuunisairaus.
SILMÄSAIRAUDET:
CEA eli collie eye anomaly (anomaly=poikkeava rakenne) on shelttien perinnöllisistä silmäsairauksista tunnetuin ja puhutuin. Sairaus on vain ani harvoin koiran kannalta vakava, eikä muutu pahemmaksi koiran vanhetessa. CRD eli suoniverkkokalvon hypoplasia ja CH eli suonikalvon hypoplasia ovat lievin CEA:n muoto. Tämä ei vaikuta koiran näkökykyyn. Geenitestaus taudin varalta on mahdollista.
COLOBOMA on kuoppa tai reikä näköhermon päässä tai sen vieressä. Kyseessä on mahdollisesti eri sairaus kuin CEA.
Coloboman seurauksena voi syntyä verenvuotoa ja / tai verkkokalvon irtautuma eli ABLATIO. Vaikka ablatiokaan ei etene, voi osittain irronnut verkkokalvo irrota kokonaan kovan ulkoisen voiman seurauksena. Kokonaan irronnut verkkokalvo tai voimakas verenvuoto johtaa silmän sokeutumiseen.
CRD todetaan parhaiten alle 8 viikon ikäisillä pennuilla kun taas coloboma ei välttämättä ole vielä havaittavissa tässä iässä.
PRA on progressiivinen retinaaliatrofia eli verkkokalvon etenevä surkastuminen. Todetaan vasta koiran sukukypsyysiän jälkeen ja johtaa koiran sokeutumiseen.
MIKROFTALMIA eli pienisilmäisyys on synnynnäinen kehityshäiriö. Lievissä tapauksissa silmämuna voi olla hieman normaalia pienempi tai pahimmillaan silmämunan normaalirakenteet puuttuvat lähes täysin. Lievissä tapauksissa koiran näkökyky voi olla normaali tai lähes normaali, vaikeissa tapauksissa koira voi olla täysin sokea.
EKTOOPPISET CILIAT eli ripset jotka kasvavat väärästä paikasta ja hankaavat sarveiskalvoa. Nämä ripset esiintyvät yleensä toispuoleisina ja kasvavaa muutama mm. luomen reunasta. Oireiden vakavuus riippuu ripsen asennosta, kovuudesta ja pituudesta.
SARVEISKALVON DYSTROFIA: Kirkkaaseen sarveiskalvoon keräytyy rasvaa, muuttaen sen vaaleaksi, opalisoivaksi. Tauti etenee hyvin hitaasti jos ollenkaan, eikä se yleensä juurikaan vaikuta näkökykyyn.
SILMÄHERMON VAJAAKEHITYS JA MIKROPAPILLA: Silmähermon vajaakehitys on sokeutumiseen johtava muutos. Mikropapilla taas on silmänystyn (kohta josta näköhermo lähtee) poikkeuksellisen pieni koko, eikä se vaikuta näkökykyyn.
VERKKOKALVON DYSPLASIA: Verkkokalvon epänormaali kehittyminen on syntymästä asti havaittavissa. Kehityshäiriön asteesta riippuu myös oireiden aste, ne vaihtelevat täysin oireettomasta sokeaan.
VERKKOKALVON SURKASTUMINEN: Verkkokalvon surkastuminen johtaa hämäräsokeuteen jo 5-6 viikon iässä. Syytä sairauteen ei tunneta mutta toisin kuin PRA:ssa tauti ei etene.
MUITA SAIRAUKSIA:
PERSISTOIVA DUCTUS ARTERIOSUS (PDA): Valtimo nimeltään ductus arteriosus johtaa veren keuhkojen ohi sikiöaikana. Tämän valtimon tulisi sulkeutua ensimmäisten elinvuorokausien aikana. Jos näin ei tapahdu pennun verenkierto jää vääränlaiseksi.
Puolet kaikista tapauksista havaitaan alle vuoden iässä. PDA voi aiheuttaa pennun kuoleman parin viikon- parin kuukauden iässä. Varhaisessa vaiheessa havaittu PDA voidaan usein leikata.
EPILEPSIA: Epilepsiakohtauksessa kysymyksessä on aivojen sähkötoiminnan häiriö jonka seurauksena esiintyy toistuvia kouristuskohtauksia. Epilepsia puhkeaa yleensä 1-5 vuoden iässä.
DERMATOMYOSIITTI on ihon ja lihasten tulehdus. Syy tautiin on tuntematon. Oireita esiintyy jo 7-11 viikon
ikäisillä pennuilla, mutta yleensä koira kuitenkin sairastuu 3-6 kuukauden ikäisenä. Vakavassa tapauksessa tauti johtaa kuolemaan.
COLOR-DILUTION ALOPECIA: Käännettynä nimi olisi ”väriä haalistava
karvakato”. Tyypillisesti tautia esiintyy merle-merle-yhdistelmissä (Suomessa shelteillä kielletty). Yleensä oireet havaitaan jo ½ vuoden iässä, mutta joskus koira voi olla jopa 6 v. ennen kuin tauti havaitaan.
MUKINOOSI on harvinainen tauti jonka suomenkielinen nimi on limaihosairaus.
ULSERATIIVINEN DERMATOOSI (Vogt-Koyanagi-Harada syndrome) eli haavaumia muodostava ihotauti joka on suhteellisen tuntematon ja voi olla dermatomyosiitin tai LE:n muoto (Katso alla DLE ja SLE).
DISKOIDI LUPUS ERYTHEMATOSUS (DLE) on shelteillä esiintyvä melko rajoittunut ja lievä autoimmuuniperäinen ihottuma. Auringonvalon UV-säteilyn on todettu olevan sairastumista voimakkaasti edistävä tekijä. Ihomuutokset esiintyvät yleensä kirsun alueella mutta myös silmien alue voi tulla kysymykseen.
SYSTEEMINEN LUPUS ERYTHEMATOSUS (SLE) on melko harvinainen multisysteeminen autoimmuunisairaus. Taustalla on geneettinen taipumus, virusinfektiot, hormonaaliset tekijät tai UV-säteily. Sairautta esiintyy molemmilla sukupuolilla ikään katsomatta.
PORTOSYSTEEMINEN SHUNTTI (PSS): Sikiökaudella veri ohittaa maksaverenkierron erillisen suonen kautta. Mikäli tämä suoniyhteys ei sulkeudu synnytyksen jälkeen, pääsee veri virtaamaan suoraan porttilaskimosta systeemiseen verenkiertoon. Oireet ja hoito riippuu pitkälti siitä missä shuntti sijaitsee. PSS voi olla joko synnynnäinen tai hankittu.
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA: Shelteillä sairautta esiintyy keskimääräistä enemmän kuin muilla roduilla. Sheltti siis kuuluu "riskirotuihin". Perinnöllisyydestä shelteillä ei ole varmaa tietoa.
PEMPHIGUS eli rakkulaihottuma yleensä pään ja korvien alueella.
UVEODERMATOLOGISEN SYNDROOMAN taustalla lienee autoimmuuni reaktio. Muutokset näkyvät silmän värikalvolla (uvea) ja iholla (dermis). Yleensä koira sairastuu nuorena aikuisena. Hoitamattomana silmäsairaus voi johtaa sokeutumiseen.
PERIYTYVÄ PERIFEERINEN VESTIBULAARISYNDROMA puhkeaa alle 4 kuukauden iässä. Oireisiin kuuluvat pään kallistuminen, liikkeiden hapuilu (ataksia), kehän kiertäminen ja kuurous. Hoitoa ei tunneta. Joissakin tapauksissa oireet häviävät kokonaan. Kuurous on kuitenkin pysyvää.
PERIYTYVÄ KUUROUS: Kuurous havaitaan jo hyvin nuorena koska pentu menettää kuulonsa 3-4 viikon ikäisenä. Shelteillä tätä esiintyy lähes ainoastaan blue merle värisillä koirilla.
MUNUAISEN PUUTTUMINEN on hyvin harvinaista. Mikäli molemmat munuaiset puuttuvat tauti on kuolemaan johtava. Toisen munuaisen puuttuessa koira voi elää täysin normaalia elämää.
FANCONIN SYNDROMASSA virtsaan menetetään sokeria, aminohappoja ja tiettyjä hivenaineita. Yleensä oireita ilmenee vasta 2-6 vuoden ikäisenä.
VON WILLEBRANDIN TAUTI (vWD) estää veren normaalin hyytymisen ja altistaa verenvuodoille. Sairas koira perii geenin toiselta vanhemmistaan, mikäli geeni tulee molemmilta vanhemmilta on tauti kuolemaan johtava. Tautia ei havaita rutiinitutkimuksissa.
HEMOFILIA A: Suomessa tautia ei ole diagnosoitu kuin yksittäisissä tapauksissa, mutta tautia raportoidaan esiintyvän noin 30 rodulla, mm. sheltillä. Nartut ovat yleensä taudin kantajia kun taas urokset tavallisesti sairastuvat. Aiheuttaa verenvuototaipumusta.
HEMOFILIA B: Muistuttaa oireiltaan hemofilia A:ta
MDR1 –geenivirhe: Ne koirat, jotka ovat tämän geenivirheen suhteen homotsygootteja, ovat yliherkkiä tietyille lääkeaineille. Näillä koirilla tietyt lääkeaineet kertyvät epänormaalisti aivoihin aiheuttaen keskushermostoperäisiä oireita.
LYHYTLEUKAISUUS on sheltillä esiintyvä tila jossa alaleuka on huomattavasti lyhyempi kuin yläleuka. Tämän seurauksena koiralle kehittyy selvä yläpurenta ja alaleuan hampaat voivat vaurioittaa kitalakea.
HAMMASPUUTOKSET: Pikkupennulla pitäisi olla suussa 28 maitohammasta, aikuisella koiralla 42 pysyvää hammasta suussa.
ETEENPÄIN SUUNTAUTUVAT KULMAHAMPAAT eli ”peitsi kulmahampaat” (eng. lance canine) ovat shelteille tyypillinen perinnöllinen vika. Hampaiden asennon korjaamista voi yrittää, tulokset ovat hyvin vaihtelevia.